Marko Kukka ja Petri Lähde, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Perinteinen tapa vanhojen tuotantotilojen jäähdyttämiseen on ollut ovien, ikkunoiden ja kattoluukkujen avaaminen, millä on saatu tehostettua ilmanvaihtoa. Tämä ei kuitenkaan ole enää mahdollista elintarviketilojen puhtausvaatimusten vuoksi. Avoimet luukut mahdollistavat epäpuhtauksien ja ilman kunnon verkkoja, muun muassa lintujen sisäänpääsyn tuotantotiloihin.

Edelle mainittujen lämmönhallintatoimien lisäksi tiloissa tarvitaan varsinkin kesäaikaan aktiivista jäähdytystä siedettävien työskentelyolosuhteiden ylläpitämiseksi. Sopivalla lämpötilalla vähennetään myös ylimääräisten taukojen määrää ja lisätään työtehokkuutta. Kun tekee työtä poikkeuksellisen kuumassa tai kylmässä, työ kuormittaa enemmän, tapaturmavaara kasvaa ja oireilu ja terveydelliset haitat lisääntyvät. Työsuojelumääräysten mukaan 28-33°C lämpötiloissa työskentelyjakso saa olla enintään 50 min tunnissa ja tätä kuumemmassa 45 min tunnissa.

Aktiivinen jäähdytys voidaan toteuttaa pienemmissä tiloissa omakotitaloissakin käytetyillä ilmalämpöpumpuilla käyttämällä viilennys toimintoa, jolloin tosin hukkalämmön hyödyntämismahdollisuutta ei ole. Suuremmat tilat jäähdytetään usein ilmanvaihtoon yhdistetyillä tuloilmalaitteilla tai jäähdytyspalkeilla, joita voidaan käyttää myös tilojen lämmittämiseen. Näillä raitis ja sopivan lämpöinen ilma voidaan tuoda suoraan työskentelypaikoille, näin päästään pienemmillä jäähdytystehoilla, kun koko tilaa ei tarvitse välttämättä jäähdyttää.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää puhallinkonvektoreita tai kiertoilmakojeita, jotka sopivat paremmin suuriin tiloihin, joissa on laitteita likaavia epäpuhtauksia. Nämä laitteet kierrättävät sisäilmaa ja joko lämmittävät tai jäähdyttävät sitä. Suurien tilojen laitteet vaativat oman kylmäkompressorin, jolla jäähdytetään neste, joka kiertää laitteissa. Kompressorien hukkalämpö on helppo ottaa hyötykäyttöön esimerkiksi veden esilämmitykseen.