Lämmitys

Marko Kukka ja Petri Lähde, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Yrityksissä lämmöntuotto jakautuu yleensä kahteen osaan. Lämmön kulutuksesta pienempi osuus menee tilojen lämmitykseen ja suurempi prosessien lämmöntuottoon sekä lämpimän käyttöveden tuotantoon. Lämmöntuottoon on useita vaihtoehtoja, mutta useimmiten se tuotetaan joko öljyllä tai kaukolämmöllä. Tilojen lämmityksen energiatehokkuus riippuu pitkälti olemassa olevista rakenteista ja tilojen lämpötiloista. Rakenteiden osalta on hyvä tarkistaa niiden tiiveys ja tarvittaessa tiivistää niitä lämmönhukan vähentämiseksi. Sopivana lämpötilana oleskelutiloissa pidetään 21 astetta, mutta matalampaakin lämpötilaa voidaan käyttää, kunhan se ei aiheuta viihtyvyyden tai työtehon laskua. Karkeasti yhden asteen huonelämpötilan lasku säästää lämmityskuluissa vuositasolla 5 %.

Useissa kohteissa tilojen ja prosessien tarvitsema lämpö tuotetaan öljykattilan avulla. Öljylämmitys koostuu kattilasta, polttimesta ja säätölaitteista ja kaikilla näillä on vaikutusta järjestelmän energiatehokkuuteen. Polttimen ja kattilan energiatehokkuuteen vaikuttaa niiden ikä sekä tehdyt huoltotoimenpiteet. Polttimen tekninen käyttöikä on 12 – 15 vuotta ja kattilan noin 20 – 30 vuotta. Öljypolttimen huolto tulee suorittaa 2 vuoden tai 5 000 litran öljyn kulutuksen jälkeen ja kattilan puhdistus kerran vuodessa. Jos laitteet ovat vanhoja, tulee huoltotoimenpiteet suorittaa tiheämmällä syklillä.

Laitteiston iällä on vaikutusta järjestelmän hyötysuhteeseen. Hyötysuhteen voi selvittää kattilatarkastuksella, jossa mittauksilla voidaan selvittää palamisen laatu, taloudellisuus ja hyötysuhde. Öljykattiloiden hyötysuhde on kehittynyt keskimäärin 10 % vuosikymmenessä, joten kattilan uusimisella voidaan mahdollisesti saavuttaa 10 – 30 % säästö riippuen uusittavan järjestelmän iästä. Öljyn hinta on viime vuosina vaihdellut merkittävästi ja vaihtelu jatkunee myös tulevaisuudessa, joten öljykattilaa uusimista selvitettäessä on hyvä ottaa tarkasteluun myös vaihtoehtoiset lämmöntuottomuodot.

Nykyisellä säätöautomatiikalla on mahdollista saada 5 –15 % säästöt lähtötilanteesta riippuen. Säätöön liittyen on hyvä myös tarkistaa järjestelmän lämpötilat. Etenkin järjestelmään mahdollisesti kytkettyjen varaajien osalta on hyvä tarkistaa, että lämpötilat eivät ole turhaan liian korkeita, sillä ne lisäävät järjestelmän lämpöhäviöitä. Esimerkiksi vanhan 2 000 litran varaajan (40 mm eriste) lämpöhäviöt ovat 3 000 kWh vuodessa ja uudenkin vastaavan (100 mm eriste) 1 500 kWh per vuosi.

Öljykattilajärjestelmän ostoenergiantarvetta voidaan pienentää myös savukaasujen lämmöntalteenotolla. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi asentamalla hormin ympärille vesivaippa, jonka vesi lämpenee kuumien savukaasujen vaikutuksesta. Tämä lämpö voidaan hyödyntää kohteessa lämpimän käyttöveden, lämmityksen sekä prosessien tarvitseman lämmön tuottamisessa. Perinteisessä tapauksessa lämpötilaa mitataan sekä hormin vesivaipasta että varaajasta ja pumppu käynnistetään, kun tarpeeksi suuri lämpötilaero on saavutettu. Järjestelmästä saatava hyöty riippuu savukaasujen lämpötilasta sekä lämmön kulutuksen ja tuoton kohtaamisesta.

Case-esimerkki: Öljynsäästö